Lähde:
Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja (WSOY 2005)

Nää sivut on  hahmotelmana mun kajuutas ollu jo pitkään ja nyt ku yli 20 vuoden jälkeen puolivahingos törmäsin vanhaan frendiini Anneen, alko homma edetä. Me päätettii kimpas alkaa työstään tätä projektii, ku molemmilla oli jonkun verran matskuu jemmas niilt ajoilt ja pimu haldaa nää kotisivujen väkertämiset. Vanhoilt tutuilt ruvettiin kerään lisää rekvisiittaa ja siin se.

Rekisteröimätön ryhmä "Stadin Raggarit" muodostu joskus 70-luvun puolvälissä jotenki itsestään. FHRA oli perustettu 1972 ja alan tapahtumii alko pikkuhiljaa siunaantuu, jenkkiautoilu alko nostaan päätään Suomes junnujen keskuudes ja sitä kautta jengi oppi tsennaan toisiaan eri mestoiltakin. Ryhmää oli Granista (Kauniainen) ja Espoosta esim. Jedasta (Haukilahti), Itä-Helsinki oli Härmän ekojen kiihdytysautoilijoiden Mekka ja siks kiinnostus kasvo siel suunnalla muillakin. Osa hahmoist oli ihan Stadin ytimest ja sit ryhmää alko valuu Vantaaltaki. Oli Stidilän ja Kuninkaanmäen ryhmää ja  sit  Länsi-Vantaalta Myrtsin, Pähkiksen ja Hämeenkylän äijätki alko pörrään Stadissa.

FHRA toi aikoinaan miltei heti julki, et se haluu sanoutuu irti raggaritoiminnast, joten täsmennettäköön, et niiden kertsi ja "Stadin Raggarit"  ei liittyny toisiinsa muuten ku jenkkiautojen kautta. Meidän sivuil on toki kuvii ja tekstii FHRA:n tapahtumista etc, mut niiden päämääränä oli/on karsii epäsosiaaliset,  ristiinnaulittavat renttuharrastajat mestoiltaan =)

Aika monta spesiaalihahmoo tuli messiin Stadiin kauempaa muuttaneista siirtolaisistaki, yks ainaki Äänekoskelta ja pari Itä-Suomesta =)  Kevääl -75 aukes Hietaniemenkadulla Pubbari, josta muodostu sen ajan yks mieleenpainuvimmista rafloista, mitä pääkaupunkiseudul on koskaan ollu. Crusaileva ryhmä alko ottaa mestan omakseen ku viidakkorumpu alko kumista. Tavastia oli kans tietysti, siel oli alakerran "pannuhuonees" aika meno ja meininki aikonaan. Tavalla esiinty moneen kertaan Sleepparit ja Ganes, sit oli Piratesta ja Dr. Feelgoodia, jota jengi kävi tsiigaamas, ja ei kauheen vaikeeta ollu tutustuu samanoloisiin ihmisiin, ryhmän koko vaan paisu ja paisu.

Raggari-nimike oli nimenomaan lehdistön käyttämä Ruotsista tullut brändi.  Populuksen portsari Sika-Sakke anto meidän ryhmälle nimen "Roskalaatikkojengi", jonka Ruotsin Raggarikuningas legendaarinen Sandy (Hangosta alunperin)  ruotsins  Rosklådagängetiks!!! Farkkuliivien tvettaminen oli kielletty ja Hangon Silversandin Juhannuksina pantiin leiri pydeen aina "Tunkiolle", siis mestaan, mihin henkilökunta haravoi alueen kaikki lehdet ja risut + muun paskan, saatiinpaha olla omis oloissamme..

Stadin rabut oli kyl värikästä seurakuntaa ja verbaalisten lahjakkuuksien (mm. GT, Kimi, Batta, Kaiju, Jartsa) myötä ryhmälle muodostu ihan oma slangi. Raggareiden ryhmässä syntyi monen muun rabusanan lisäks muutama kuolematon sanonta, jota käytetään nykyään ympäri Suomee, me lanseerattiin esim. elvistely ja hanurinsoitto koko kansan tietosuuteen! Lempinimetkään ei jätä kylmäks: Ketunnenä-Eikka, Kananääni-Öykki, Merilevä-Osku, Hevosennauru-Tapsa, Marjastaja-Källi, Yläpuolinen Nokkahammas-Batta, Kotkankynsi, eli Bahama-Riku, Papusalko tai Pepponen, Bebeleivos, Peke-Likainen, Sudenlärvi-Vainaa, Hampurilais-Tapsa, Pasi-Baader, Nätti-Naumanen, Idän Äijä, Rilli-Ripa, Kuulapää, Punapää-Jande, Lumipallo-Andersson, Spiderman, Sorsapilli ja Gilahirviö tai -lisko, ja sit Daltonin veljekset (Iso-Dalton & Pikku-Dalton & Savon-Dalton) nyt ainakin. Pubbarin vakioasiakkaista tulee mieleen Kähisijä-Ami, Älä länkytä lainkaan-Ami, Kermis Partenkirchen, Belushi-Ana, Savolainen junansuorittaja, Liinaharja-Kari.

Ruoholahdenkadulla  Kantikses istuttiin kans usein vetämäs pohjii ennen Tavalle menoo, ne kyl yritti jossain vaihees karsii ryhmää kieltämäl farkkuliiveis ja bootseis sisäänmenon, mut ku ryhmä väheni, kielto peruttiin! Pubbarikin nosti ikärajan 24een, mut niin sekin taas laskettiin jostain syystä takas. 
Pubbarin pokeina staijas dörtsillä ainaki kiekkojätti Hynni, mustan vyön judokat Jolo ja Clark Kent, 160-kilonen Portsari-Lasse ja harmiton hurri Pelle. Niiden kans pärjäs kyl iha hyvin, vaik portaat paukkuki melkeen jokaselle vuorollaan jokski aikaa. Sit vaihdettiin vaa mestaa ain välillä, Kantikseks oli pokeina tosi nasta heppu Stena ja vähä kiukkusempi Bill Haley =) Tavalt tulee mieleen naispuolinen Johnny Winter, jol oli aina kuulosuojaimet boltsis ku se blisas meille brenkkuu ja friidu oli ain iha sitruunana. Tavan kaks nastinta pokee oli Stidi-Pekka, jota ei nähny koskaan ilman tulitikkuu haavissa ja Svenkka, joka otti rabujen kans aika reippaasti kuppii usein vapaa-ajallaan!

Touhu oli kieltämät aika rajuu välillä, ei tänä päivänä sellast saluunasirkusta oo missään. Jengi ku oli sit tutustunu, alettiin viettää kimpas monii juhannuksii Hangos, Räyskälä tuli Keimolan jälkeen kuvioihin ja Mantorpiin mentiin isollakin partiolla. Svedurabut tuli tutuiks ja matkat oli aivan tajuttomii, ei ihan partiopoikien hommaa, vaikkei mitään kriminaaleja oltukaan. Ja monii muita unohtumattomii reissujaki tehtiin maakuntiin.

1970 ja -80-luvun taittees osa rabuist hakeutu Stokikseen duuniin ja muutti sinne joko tilapäisesti tai kokonaan, osalla oma friidu messissä. Piiri laajeni kokonaa toiseen maahan ja sen takia reissut Sweduihin lisäänty Suomen päässä budjaavilla. Frendeilt sai sielt yönsilmämestan ja entist enemmän ryhmä tutustu myös alkuperäsiin swedulpelleihin. 80-luvulla alkoki Suomeen lipuu kuuskytluvun avokäkkylöitä enemmän ku leguri määrää, ku osa jengist flyttas back Suomeen. 
 

Stadis muodostu cruising-etapiks aluks Ruskiksen Tebis ja rautatieaseman parkkis, tai Kukkis, joksi sitä kutsuttiin Steissin kupees olevan kukkakioskin takii, mut ne oli molemmat aika snadil tontil ja usein iiihan fullsatt, joten senkin takii Leppäsuon Essosta tuli se legendaarinen ja ainoo ESSO, jonka nimen oli kuullu varmaanki jokainen sen aikanen suomalainen jenkkiharrastaja! Siel treffattin fiudeil ja yöllä se täytty kuppiloist horjuvil bailaajil, joku tuli vaan hengailee ja tapaan frendei, joku hakeen ehkä kyytii himaan. Portsarit ja myyjät oli välil helisemäs, mut pääosin hölmöilyt tapahtu sit kuitenkin takapitskul, ei sinne kai ineen kovin montaa porttarii kuitenkaa jaeltu. Paljo siel kävi tavallisii rivikansalaisiiki viikonloppuöisin tekemäs kierroksen kai uteliaisuuttaan, mut harva uskals jäädä tonteille staijaan. Mesta oli melkonen matkailunähtävyys kieltämättä, nimenomaan kesäviikoloppuisin...

[Kartta]

Nää sivut on tarkotettu kaikille sen ajan tutuille nostalgiapaketiks ja muilleki kiinnostuneille, tää on kuitenkin yks pala Stadin historiaa, mikä hakee vertaistaan.  Sivuil on toki uudempaaki matskuu niist rabuist, jotka on fotoi näpsiny näihin päiviin asti!

Nöyrä kiitos ja syvä kumarrus kaikille niille, jotka vaivautu lähettään arsenaalii projektiimme ja täten mahdollistivat osaltaltaan sivujemme teon.

Revon Sepin ja "Weppimasterin" puolesta tervetuloa Raggarisivuille!!!